”Tunne lukkosi” -kirjan ajatuksia uusperheiden maailmaan

Oletko koskaan miettinyt, mistä lasten ongelmat kumpuavat? Usein ne juontuvat aikuisten käyttäytymisestä, joka voi olla tiedostamatonta ja perustua omiin lapsuuden kokemuksiin. Jokaisessa kohtaamisessa lapsen kanssa on mahdollisuus välittää läsnäoloa, turvallisuutta ja myötätuntoa.

Kimmo Takanen on kirjoittanut syvällisen tekstin lasten ja aikuisten käyttäytymisen dynamiikasta. Hänen sanomansa paljastaa keskeisen seikan, joka usein unohdetaan perheissä, erityisesti uusperheissä: Aikuisten käyttäytymisellä on syvällinen vaikutus lasten hyvinvointiin ja ongelmiin.

Uusperheiden dynamiikka on monimutkaista. Siinä yhdistyvät erilaiset taustat, kokemukset ja odotukset, ja niiden yhteensovittaminen vaatii paljon työtä ja ymmärrystä. Kun lapsi näyttää oireita tai käyttäytymisongelmia, on helppo osoittaa sormella ja syyttää ”uutta” perheympäristöä, kumppanin erilaista kasvatustyyliä tai lasten välistä kilpailua. Mutta Takanen kääntää huomion pois lapsista ja kohti aikuisia. Onko meidän aikuisten käytöksessä jotain, mikä aiheuttaa lapsessa hämmennystä tai stressiä?

Tämän päivän kiireessä lasten perimmäiset tarpeet voivat unohtua

Usein unohdamme, kuinka suuri vaikutusvalta meillä aikuisilla on lapsen maailmaan. Lapsi imee ympäristöstään viestejä, mallintaa käytöstään ja muodostaa maailmankuvaansa sen perusteella, mitä näkee ja kokee. Jos hän näkee aikuisen käyttäytyvän lapsenomaisesti – väistelevän vastuuta, hyökkäävän tai antautuvan – hän oppii, että tällainen käytös on normaalia. Tämä ei tarkoita, että aikuisen tulisi olla täydellinen. Se tarkoittaa, että meidän on tunnistettava omat heikkoutemme, opittava niistä ja pyrittävä parhaamme mukaan toimimaan rakentavasti.

Uusperheessä, jossa lapset voivat kokea monenlaisia tunteita liittyen lojaalisuuskonflikteihin, identiteettiin ja kuulumiseen, aikuisen vakaan ja myötätuntoisen läsnäolon merkitys korostuu. Yksi hymy, katse tai ystävällinen sana voi rauhoittaa lasta ja vahvistaa hänen tunnettaan siitä, että on rakastettu ja arvostettu.

Takanen kehottaa meitä kohtaamaan lapsen – oli hän sitten oma tai toisen – ystävällisesti ja läsnäolevasti. Tämä kohtaaminen ei ole pelkkä ele, vaan se on syvä tunnustus lapsen ihmisarvolle. Se on viesti siitä, että lapsi on tärkeä, arvokas ja rakastettu, juuri sellaisena kuin hän on. Tämä viesti voi muuttaa lapsen päivän, ja pitkällä aikavälillä se voi muuttaa hänen elämänsuuntaansa.

Parisuhteen onnellisuus ja uusperheen harmonia eivät ole vain siitä, että yritämme sovittaa yhteen erilaisia taustoja ja odotuksia. Ne ovat myös siitä, että tunnustamme oman vastuumme aikuisina ja pyrimme olemaan parhaita mahdollisia versioita itsestämme. Se tarkoittaa omien heikkouksien tunnistamista, niiden kanssa työskentelyä ja lapsen kohtaamista läsnäolevasti ja rakastavasti joka päivä.

Esimerkki: Leikkipäivä ja Pettymys

Pekka ja Laura ovat muodostaneet uusperheen. Laura tuo mukanaan perheeseen 6-vuotiaan Anni-tytön, ja Pekalla on 8-vuotias Joonas poika. Eräänä sunnuntaina he suunnittelivat yhteisen ulkoilupäivän, mutta sääennuste muuttui, ja vettä alkoi sataa rankasti.

Joonas oli odottanut innoissaan päivää ja reagoi pettymykseen vihaisesti. Hän alkoi syyttää Annia, että ”jos sinua ei olisi, olisimme voineet mennä sisäleikkipuistoon”. Anni puolestaan alkoi itkeä ja syytti itseään koko perheen pilatusta päivästä.

Pekka tunsi ärtymystä. Hänen ensimmäinen reaktionsa oli nuhdella Joonasta ja sanoa hänelle, että ”lopeta tuo lapsellinen käytös”. Laura puolestaan halusi lohduttaa Annia ja syytti itseään siitä, ettei ollut tarkistanut sääennustetta aikaisemmin.

Kuitenkin muistaessaan Kimmo Takasen neuvot, Pekka otti syvän hengityksen ja meni Joonaksen luo. Hän polvistui pojan tasolle ja katsoi häntä silmiin: ”Ymmärrän, että olet pettynyt. Olisi ollut hienoa päästä ulos, eikö vain? Mutta sateella ei voida mitään. Mitä jos keksisimme jotain hauskaa tehtävää sisällä yhdessä?”

Laura, vaikka tunsi myötätuntoa Anniin, ymmärsi, että ei ollut tarpeen tehdä Annista uhria. Hän halasi tyttöään ja sanoi: ”Ei ole sinun syysi. Sää on sellainen asia, johon emme voi vaikuttaa. Mutta voimme yhdessä miettiä, miten tehdä tästä päivästä erityinen.”

Tämän jälkeen perhe päätti pitää kotielokuvamaratonin ja tehdä yhdessä popcornia. Vaikka ulkoilusuunnitelmat menivät pieleen, he loivat yhteisen, ikimuistoisen hetken.

Kiinnostuitko Kimmo Takasen ajatuksista? Lataa Tunne Lukkosi ääni- tai e-kirjana.